DABKA - JALKOJEN TANSSI

Teksti: Raija Salminen (Afsana)

   Dabka tarkoittaa jalkakoputusta. Se kuvaskin tätä tanssia osuvasti. Syvimmältä olemukseltaan dabka kuvaa myös Lähi-Idän kansojen yhtenäi-syyttä ja voimaa. Tätä ryhmätenssia tanssitaan LähiIdän kaikissa juhlissa. Estradeille dabkasta on tehty näyttävä, vauhdikas ja vaativia askelkuvioita sisältävä tanssi, mutta perheiden ja muiden yhteisöiden juhlissa dabkaa tanssitaan yksinkertaisin askelin.

Tanner tömisee

   Dabkaa tanssitaan riveissä tai perhejuhlissa letkamuodostelmassa. Lavalla voivat samaan aikaan esiintyä miesten ja naisten omat rivit. Perhejuhlissa naiset ja miehet muodostavat yhteisen rivin. Ammattitanssijat, varsinkin miehet, saattavat vetäistä akrobaattisia sooloja huikeine hyppyineen osana ryhmäesitystä. Tanssiin liittyy olennaisesti jalkatyöskentely. Askeliin kuuluu näpäyksiä kannalla tai päkiällä lattiaan, kanta edellä otettavia askelia, käännöksiä ja hyppyjä. Askelia ja rytmiä korostetaan tömistyksin, hihkaisuin ja ylävartalon nojauksin eteen. Rivin reunimmaiset voivat pyörittää ylös nostetussa kädessä liinaa. Muuten tanssijat pitävät toisiaan kädestä, ovat olakkain tai tiiviisti lähekkäin. Käsiä pidetään pääsääntöisesti alhaalla paikallaan tai heilumassa eteen ja taakse.

   Irrallaan toisistaan tai sooloa esittävät tanssijat voivat pitää käsiä lanteilla tai tasapainoa vaativissa liikkeissä sivulta. Liinan nopea pyöritys korostaa vauhtia. Soolon aikana muut voivat taputtaa rytmiä tai jatkaa taustalla yksinkertaista askelsarjaa. Vaihtelevuutta tanssiin saadaan myös poivistumisliikkeillä ja muodostelmien vaihtumisella. Kun tanssiin annetaan sisältöä liittämällä se juonelliseen tarinaan, kokonaisuus muuttuu rikkaammaksi. Vauhti, voima, ylpeys, ilo ja jalkojen ketteryys ovat kuitenkin ideana tässä tanssityylissä. Vaikka käsiliikkeitä ei juuri ole, hartiat elävät rytmissä mukana.

Erilaiset versiot

   Lähi-Idän valtiot jakavat voimakkaan dabka-rytmin perinnön, joka kuitenkin vaihtelee maittain ja alueittain. Irakissa varsinkin Bagdadissa tanssitaan oman 6-jakoisen rytmin tahdissa. Kun tämä rytmi kajahtaa juhlissa ilmoille, se saa kaikkien silmät syttymään. Tunnelma nousee ja melkein kaikki haluavat liittyä tanssiletkan jatkoksi. Askeleet ovat svengaavat, mutta määrätietoiset ja täsmälliset. Varsinkin nuoret miehet värisyttävät olkapäitään tai pomputtavat niitä rytmikkäästi ylös ja alas. Maata polkevat askeleet koostuvat sivu- ja ristiaskeleista ja kantakosketuksia. Jalkoja ei nosteta korkealle eikä potkita.

   Pohjois-Irakin kurdeilla tanssi on samantapaista, mutta erotettavissa omaksi tyylikseen. Naisten jalkatyö on hyvin hienovaraista ja miesten soolot hienoja. Kurdien rivitansseissa ja sooloissa yhteisön vahva yhteenkuuluvuus ja voima välittyvät katsojalle selkeästi.

   Libanonin dabka on yleisimmin tunnettua. Maassa kehittyi 1950-luvulla dabkasta moderni tanssiversio. Kysymys on Fulklur-nimen saaneesta urbaanista musiikkia, tanssia ja draamaa yhdis-tävästä repertuaarista. Ohjelman tansseja ovat inspiroineet perinteiset kylätanssit, mitkä on saatettu uuteen kuosiin. Koreografit ovat ottaneet vaikutteita erityisesti venäläisistä tansseista. Säestyksenä fulklur-dabkaan käytetään uusia folk-lauluja. Kuuluisat Rahbanin veljekset sekä Fayruz ja hänen poikansa Ziad Rahbani ovat tämän ajan kuuluisuuksia modernin folk-teatterimusiikin alalla. Fulklur kuuluu vakio-ohjelmaan turistisesongin aikana Libanonissa.

Musiikkia ja vahvaa laulua

   Perinteisiä kylätansseja säestetään klarinetin tyyppisellä mijwiz-puhaltimella, darabukalta ja taululla. Melodiasoitin voi olla joku muukin, esim. shabbaba-huilu tai kahdesta eripituisesta ruokoputkesta koottu arghul. Arghulin ominaisääni syntyy toisesta, taustaäänen tuottavasta putkesta, missä ei ole lainkaan sormireikiä. Soitin on tuttu Ylä-Egyptin kansanmusiikista, mutta on käytössä dabkan säestyksessä ainakin Palestiinassa.

   Dal'ona on yleinen laulutyyppi erityisesti Lähi-idän häissä. Laulun erikoisuutena on tietty riimikaava, missä viimeinen säe mistä vain nelisäkeestä päättyy riimiin -na. Kappale on oivaa säestystä iloiseen rivitanssiin. Tämän päivän levylaulajien joukosta dabkelaulajien ääni erottuu vahvana ja mahti-pontisena. Tuntuu kuin ääni tulisi koko ajan koko keuhkojen voimalla, mutta ei ensinkään huutamalla. Melkein kaikilla Libanonin ja Syyrian laulajatähdillä on levyillään myös modernia dabka-laulua. Irakilaista dabkaa voi kuulla Kazem al-Sahirin kappaleessa Aidu hob. Assi Hellanin levyiltä ja Ragheb Alaman vanhemmasta tuotannosta löytyy jykeviä kappaleita moderniin dabkatulkintaan. Varsinainen tömistelylevy on Mohamed Iskanderin ”Feyaa mandiliik feyaa” , mikä tarkoittaa "Missä sun liina on?" Fayruzin laulama ”Dabket Loubnan” on nähty Suomen estradeilla iloisena Magdy ei-Leisyn ryhmäkoreografiana.

Libanonin dabka-puku

   Yksi versio naisen tanssipuvusta on pitkähihainen, polven alle ulottuva leveähelmainen mekko. Vanhemmilla naisilla hame on pidempi. Heimojen alta pilkistävät aina housut, esim. valkoiset röyhelö-lahjepöksyt. Päässä käytetään huivia, joka solmitaan takaa kiinni.

   Televisioidut esitykset libanonilaisesta ryhmästä antavat sen kuvan, että tällä hetkellä muodissa on andalusialaistanssipukua muistuttava asu. Tanssijoilla on niikkapituinen mekko, missä on lantiolle ulottuva etuhalkio. Vyö on kiinni mekossa. Lantiohuivit eivät kuulu tähän tanssiin. Hihansuut ovat kyynärpäistä levenevät, usein hihansuu on siipimäinen. Mekon alla on haaremihousut. Päässä on korkeahko pillerihattu, jonka takaosaan on kiinnitetty pitkä huntu. Jaloissa on korolliset tanssikengät. Hempeät pastellivärit ovat nähtävästi suosiossa.

   Miehen puku on tummat pussihousut ja pitkähihainen, korkeakaulainen paita. Housujen lahkeet on joko tungettu pohjekorkuisiin saappaisiin tai sitten käytetään tavallisia kenkiä. Housujen sivut on usein koristeltu. Paidan päällä on yleensä liivi tai jakku. Joskus tanssijalla on leveä vyö.

 

<< takaisin